Kuten monet pikkutytöt 90-luvun lopulla, minäkin pidin aina Pink Rangerista. Aioin siirtää tämän lapsellisen vaatimukseni myös Mighty Morphin’ Power Rangereihini: Rita’s Rewind -demoon, mutta valitettavasti Keltainen Ranger oli jo valittu puolestani. Kohautan olkapäitäni ja teeskentelen, etten ole hiukan pettynyt, kun istun alas pelaamaan tulevaa Atari-peliä yhden kehittäjän kanssa. Pian minulla on kuitenkin liian hauskaa, jotta välittäisin, minkä värinen Ranger olen.
Peli alkaa, ja heti kun kuulen Mighty Morphin’ Power Rangersin tunnusmusiikin alkusävelet, uinuva muisto herää. Yhtäkkiä olen taas nelivuotias ja istun sohvalla ystäväni Iainin kotona pitkän aamupäivän jälkeen, kun olin yrittänyt olla syömättä värikyniä päiväkodissa. Yhdessä kädessä on Nutella-voileipä, toisessa Pink Ranger -toimintafiguuri tiukasti kiinni, ja potkin jalkojani villisti musiikin tahtiin. Siitä on vuosia, kun olen edes ajatellut Power Rangersia, mutta kiitos Digital Eclipsen, pääsen kokemaan uudelleen yhden lapsuuteni suurimmista rakkauksista noin 20 vuotta myöhemmin – ja kiitos Ritan Rewindin.
Ole kiltti, kelaa
(Kuvan luotto: Digital Eclipse)Gamescom 2024
(Kuvan luotto: Digital Eclipse)
GamesRadar+ vieraili Kölnissä pelaamassa vuoden 2024 odotetuimpia uusia pelejä Gamescom-messuilla ja keskustelemassa niitä henkiin herättävien kehittäjien kanssa. Lisää käytännön ennakkokuvia ja yksinoikeudella tehtyjä haastatteluja löydät Gamescom 2024 -katsauksen keskuksesta.
Kuten kaikki hyvät pikselipelit, Mighty Morphin Power Rangers: Rita’s Rewind vangitsee vanhan koulukunnan arcade-tunnelman täydellisesti. Se ei ole mitään muuta kuin mitä odotin Digital Eclipsen emoyhtiöltä Atarilta, joka on yksi klassisten videopelien parhaista nimistä, mutta jokin tässä pelissä tuntuu jotenkin vieläkin erikoisemmalta.
Ajattelen itsekseni, että osa tästä syystä on se, kuinka vakavasti otettavalta peli tuntuu, kun murskaamme laatikoita kerätessämme kolikoita ja nopeutta lisääviä energiajuomia. Rita’s Rewind on peli, jossa Power Rangersit jahtaavat arkkivihollisensa Rita Repulsaa aikojen saatossa takaisin vuoteen 1994, jossa hän aikoo tehdä tuhoa. Tässä he lyöttäytyvät yhteen Ritan nuoremman itsen kanssa saadakseen Ritan kiinni. Tämä kuulostaa jo itsessään melkoiselta saavutukselta, mutta tässä on juju: Rangersit löytävät itsensä takaisin teini-ikäisten ruumiissaan, juuri siellä, missä useimmat meistä muistavat heidät.
Kuten monet pikkutytöt 90-luvun lopulla, minäkin pidin aina Pink Rangerista. Aioin siirtää tämän lapsellisen vaatimukseni myös Mighty Morphin’ Power Rangereihini: Rita’s Rewind -demoon, mutta valitettavasti Keltainen Ranger oli jo valittu puolestani. Kohautan olkapäitäni ja teeskentelen, etten ole hiukan pettynyt, kun istun alas pelaamaan tulevaa Atari-peliä yhden kehittäjän kanssa. Pian minulla on kuitenkin liian hauskaa, jotta välittäisin, minkä värinen Ranger olen.
Peli alkaa, ja heti kun kuulen Mighty Morphin’ Power Rangersin tunnusmusiikin alkusävelet, uinuva muisto herää. Yhtäkkiä olen taas nelivuotias ja istun sohvalla ystäväni Iainin kotona pitkän aamupäivän jälkeen, kun olin yrittänyt olla syömättä värikyniä päiväkodissa. Yhdessä kädessä on Nutella-voileipä, toisessa Pink Ranger -toimintafiguuri tiukasti kiinni, ja potkin jalkojani villisti musiikin tahtiin. Siitä on vuosia, kun olen edes ajatellut Power Rangersia, mutta kiitos Digital Eclipsen, pääsen kokemaan uudelleen yhden lapsuuteni suurimmista rakkauksista noin 20 vuotta myöhemmin – ja kiitos Ritan Rewindin.
Ole kiltti, kelaa
(Kuvan luotto: Digital Eclipse)Gamescom 2024
(Kuvan luotto: Digital Eclipse)
GamesRadar+ vieraili Kölnissä pelaamassa vuoden 2024 odotetuimpia uusia pelejä Gamescom-messuilla ja keskustelemassa niitä henkiin herättävien kehittäjien kanssa. Lisää käytännön ennakkokuvia ja yksinoikeudella tehtyjä haastatteluja löydät Gamescom 2024 -katsauksen keskuksesta.
Kuten kaikki hyvät pikselipelit, Mighty Morphin Power Rangers: Rita’s Rewind vangitsee vanhan koulukunnan arcade-tunnelman täydellisesti. Se ei ole mitään muuta kuin mitä odotin Digital Eclipsen emoyhtiöltä Atarilta, joka on yksi klassisten videopelien parhaista nimistä, mutta jokin tässä pelissä tuntuu jotenkin vieläkin erikoisemmalta.