Monster Hunter Wildsista on nopeasti tulossa vuoden 2024 pelatuin early access -pelini. Viime kuussa 15 tuntia elämästäni syöneen avoimen betatestin jälkeen vierailin hiljattain Capcomin päämajassa Japanin Osakassa viettämässä viisi tuntia hirviöitä metsästävän toimintaroolipelin uudemman, mutta vielä keskeneräisen version parissa. Kuten ohjaaja Yuya Tokuda painotti haastattelussa, se ei ollut niin hiottu kuin pelin lopullinen versio ilmeisesti tulee olemaan. Mutta se oli erinomainen – virkistävän sujuva kivikkoisen betan jälkeen, vaikka pystyin pelaamaan vain PS5:llä, ja melkein kaikki mitä halusin.
Monster Hunter Wilds näyttää enemmän kuin koskaan olevan valmis ottamaan vastaan suurimman haasteensa: Monster Hunter Worldin jatkoksi, läpimurtohitin, joka sai pitkään kytevän kulttipeliklassikon kiehumaan. Luut ovat samat, mutta esitystapa on terävämpi, modernisoitu mutta silti kiistatta Monster Hunter. Kaikesta päätellen Monster Hunter Wilds tuntuu vuoden syöksykierteiseltä jättiläiseltä, mikä tarkoittaa, että viisi tuntia ei yksinkertaisesti riittänyt. Luulen, että tarvitsen vielä toiset 500.
Nyt riittää, haen mailani…
(Kuvan luotto: Capcom)Key Info
Kehittäjä: Sisäinen kehittäjä.
Kustantaja: Capcom
Alusta(t): PC, PS5, Xbox Series X
Julkaisupäivä: 28. helmikuuta 2025
Ydinpeli ei ilmeisesti ole muuttunut dramaattisesti betan jälkeen. Metsästäjänä, joka on lähetetty tutkimaan raportteja sukupuuttoon kuolleesta lajista salaperäisillä, asumattomiksi luulluilla mailla, lähdet kaatamaan hirviöitä ja valmistat niiden sarvista ja nahoista yhä tehokkaampia aseita ja panssareita, joilla voit taistella yhä vahvempia kohteita vastaan – tuttu kierre vedenpitävään, pomoja täynnä olevaan pelikaavaan, joka on vielä yli 20 vuoden jälkeenkin vertaansa vailla.
Siitä huolimatta Monster Hunter Wildsin pelaaminen tässä ympäristössä tuntui tuoreelta. Tällä kertaa ei ollut mitään teknistä hämäystä, ei tuskallisen lyhyttä hihnaa kaulassa. Kyseessä oli vain pelin (vielä muuttuvat) alkutunnit, mikä tarkoitti, että pääsin käsiksi useampiin hirviöihin sekä tärkeään käsityöjärjestelmään. Uudet ja palanneet hirviöt ovat fantastisia – joukossa on yksi uusi kaikkien aikojen suosikkini – ja lämpenen nopeasti uudistetulle panssaritaitojärjestelmälle. Ruoka, erityisesti juustoinen valkosipuli-naan, näyttää todella hyvältä. Kuten delfiini Duolingo, kaikki naksuu.
Monster Hunter Wildsista on nopeasti tulossa vuoden 2024 pelatuin early access -pelini. Viime kuussa 15 tuntia elämästäni syöneen avoimen betatestin jälkeen vierailin hiljattain Capcomin päämajassa Japanin Osakassa viettämässä viisi tuntia hirviöitä metsästävän toimintaroolipelin uudemman, mutta vielä keskeneräisen version parissa. Kuten ohjaaja Yuya Tokuda painotti haastattelussa, se ei ollut niin hiottu kuin pelin lopullinen versio ilmeisesti tulee olemaan. Mutta se oli erinomainen – virkistävän sujuva kivikkoisen betan jälkeen, vaikka pystyin pelaamaan vain PS5:llä, ja melkein kaikki mitä halusin.
Monster Hunter Wilds näyttää enemmän kuin koskaan olevan valmis ottamaan vastaan suurimman haasteensa: Monster Hunter Worldin jatkoksi, läpimurtohitin, joka sai pitkään kytevän kulttipeliklassikon kiehumaan. Luut ovat samat, mutta esitystapa on terävämpi, modernisoitu mutta silti kiistatta Monster Hunter. Kaikesta päätellen Monster Hunter Wilds tuntuu vuoden syöksykierteiseltä jättiläiseltä, mikä tarkoittaa, että viisi tuntia ei yksinkertaisesti riittänyt. Luulen, että tarvitsen vielä toiset 500.
Nyt riittää, haen mailani…
(Kuvan luotto: Capcom)Key Info
Kehittäjä: Sisäinen kehittäjä.
Kustantaja: Capcom
Alusta(t): PC, PS5, Xbox Series X
Julkaisupäivä: 28. helmikuuta 2025
Ydinpeli ei ilmeisesti ole muuttunut dramaattisesti betan jälkeen. Metsästäjänä, joka on lähetetty tutkimaan raportteja sukupuuttoon kuolleesta lajista salaperäisillä, asumattomiksi luulluilla mailla, lähdet kaatamaan hirviöitä ja valmistat niiden sarvista ja nahoista yhä tehokkaampia aseita ja panssareita, joilla voit taistella yhä vahvempia kohteita vastaan – tuttu kierre vedenpitävään, pomoja täynnä olevaan pelikaavaan, joka on vielä yli 20 vuoden jälkeenkin vertaansa vailla.
Siitä huolimatta Monster Hunter Wildsin pelaaminen tässä ympäristössä tuntui tuoreelta. Tällä kertaa ei ollut mitään teknistä hämäystä, ei tuskallisen lyhyttä hihnaa kaulassa. Kyseessä oli vain pelin (vielä muuttuvat) alkutunnit, mikä tarkoitti, että pääsin käsiksi useampiin hirviöihin sekä tärkeään käsityöjärjestelmään. Uudet ja palanneet hirviöt ovat fantastisia – joukossa on yksi uusi kaikkien aikojen suosikkini – ja lämpenen nopeasti uudistetulle panssaritaitojärjestelmälle. Ruoka, erityisesti juustoinen valkosipuli-naan, näyttää todella hyvältä. Kuten delfiini Duolingo, kaikki naksuu.
Vietin suurimman osan pelisessiostani mätkimällä kalloja vasaralla, koska todellinen rakkauteni, keihäs, oli yksi niistä kahdesta aseesta, joita minua ei kehotettu käyttämään, koska niihin on tulossa ”merkittäviä” muutoksia ennen Monster Hunter Wildsin julkaisua helmikuussa. Capcom lupaa suuria päivityksiä keihäälle ja kytkinkirveelle, ja Tokuda lisäsi listaan hyönteisglaseivin sekä miekan ja kilven, kun kysyin asiasta pyöreän pöydän haastattelussa. Hän korosti ohjausongelmia ja fokustilan hifistelyä, ja monet muutokset ovat saaneet vaikutteita beta-testien palautteesta. (Vasarapäällikön ja Monster Hunter -tuottaja Ryozo Tsujimoton iloksi monet studiossa vierailleet käyttivät vasaraa).
(Kuvan luotto: Capcom)
Kun räiskin tarinatehtäviä läpi, suurmiekka teki lyhyesti töitä pienempien, vasara-ystävällisempien olentojen kanssa, etenkin uuden hämähäkkihirviön Lala Barinan, jonka balettimaiset liikkeet ja ruusuinen teemoitus ovat nopeasti saaneet sille paikan sydämessäni. Lala Barina oli hirviö, jota metsästin eniten – en materiaalien grindaamiseksi, vaan koska taistelujen hallitseminen ja metsästysaikojeni lyheneminen on minulle iso osa Monster Hunterista nauttimista. Tämä piikkinen otus liikkuu kuin mikään muu Monster Hunterissa, tassuttelee sinua obsidiaanikynsillä ja tekee piruetteja ampuakseen halvaannuttavien itiöiden laukauksia. Se on yhtä aikaa pelottava ja lumoava, ja se on välitön klassikko.
Muita uusia tulokkaita on tulta hengittävä Quematrice, joka tuntuu goottimaiselta, vähemmän pöhköltä versiolta samankaltaisesta lintumaisesta Yian Kut-Kusta. Vasaraa arvostavat kollegani ilahtuvat kuullessaan, että se pysähtyy juuri ja juuri esittelemästä kalloaan hopealautasella, priimakelpoisena säröilyyn. Yleisön suosikki Congalala, iso vaaleanpunainen apina, joka piereskelee päällesi, on myös ensiluokkaisessa kunnossa. Se on vaaleanpunainen. Se piereskelee. Se on täydellinen.
- Tilaa GamesRadar+-uutiskirje.
- Viikoittaiset tiedotteet, tarinoita rakastamistasi yhteisöistä ja paljon muuta…
- Ota minuun yhteyttä muiden Future-brändien uutisilla ja tarjouksillaVastaanota meiltä sähköpostia luotettavien kumppaneidemme tai sponsoreidemme puolestaLähettämällä tietosi hyväksyt käyttöehdot ja tietosuojakäytännön ja olet vähintään 16-vuotias.
- Monster Hunter Wildsista on nopeasti tulossa vuoden 2024 pelatuin early access -pelini. Viime kuussa 15 tuntia elämästäni syöneen avoimen betatestin jälkeen vierailin hiljattain Capcomin päämajassa Japanin Osakassa viettämässä viisi tuntia hirviöitä metsästävän toimintaroolipelin uudemman, mutta vielä keskeneräisen version parissa. Kuten ohjaaja Yuya Tokuda painotti haastattelussa, se ei ollut niin hiottu kuin pelin lopullinen versio ilmeisesti tulee olemaan. Mutta se oli erinomainen – virkistävän sujuva kivikkoisen betan jälkeen, vaikka pystyin pelaamaan vain PS5:llä, ja melkein kaikki mitä halusin.
Monster Hunter Wilds näyttää enemmän kuin koskaan olevan valmis ottamaan vastaan suurimman haasteensa: Monster Hunter Worldin jatkoksi, läpimurtohitin, joka sai pitkään kytevän kulttipeliklassikon kiehumaan. Luut ovat samat, mutta esitystapa on terävämpi, modernisoitu mutta silti kiistatta Monster Hunter. Kaikesta päätellen Monster Hunter Wilds tuntuu vuoden syöksykierteiseltä jättiläiseltä, mikä tarkoittaa, että viisi tuntia ei yksinkertaisesti riittänyt. Luulen, että tarvitsen vielä toiset 500.
Nyt riittää, haen mailani…
(Kuvan luotto: Capcom)Key Info
Kehittäjä: Sisäinen kehittäjä.
Kustantaja: Capcom
Alusta(t): PC, PS5, Xbox Series X
Julkaisupäivä: 28. helmikuuta 2025
Ydinpeli ei ilmeisesti ole muuttunut dramaattisesti betan jälkeen. Metsästäjänä, joka on lähetetty tutkimaan raportteja sukupuuttoon kuolleesta lajista salaperäisillä, asumattomiksi luulluilla mailla, lähdet kaatamaan hirviöitä ja valmistat niiden sarvista ja nahoista yhä tehokkaampia aseita ja panssareita, joilla voit taistella yhä vahvempia kohteita vastaan – tuttu kierre vedenpitävään, pomoja täynnä olevaan pelikaavaan, joka on vielä yli 20 vuoden jälkeenkin vertaansa vailla.
Siitä huolimatta Monster Hunter Wildsin pelaaminen tässä ympäristössä tuntui tuoreelta. Tällä kertaa ei ollut mitään teknistä hämäystä, ei tuskallisen lyhyttä hihnaa kaulassa. Kyseessä oli vain pelin (vielä muuttuvat) alkutunnit, mikä tarkoitti, että pääsin käsiksi useampiin hirviöihin sekä tärkeään käsityöjärjestelmään. Uudet ja palanneet hirviöt ovat fantastisia – joukossa on yksi uusi kaikkien aikojen suosikkini – ja lämpenen nopeasti uudistetulle panssaritaitojärjestelmälle. Ruoka, erityisesti juustoinen valkosipuli-naan, näyttää todella hyvältä. Kuten delfiini Duolingo, kaikki naksuu.
Vietin suurimman osan pelisessiostani mätkimällä kalloja vasaralla, koska todellinen rakkauteni, keihäs, oli yksi niistä kahdesta aseesta, joita minua ei kehotettu käyttämään, koska niihin on tulossa ”merkittäviä” muutoksia ennen Monster Hunter Wildsin julkaisua helmikuussa. Capcom lupaa suuria päivityksiä keihäälle ja kytkinkirveelle, ja Tokuda lisäsi listaan hyönteisglaseivin sekä miekan ja kilven, kun kysyin asiasta pyöreän pöydän haastattelussa. Hän korosti ohjausongelmia ja fokustilan hifistelyä, ja monet muutokset ovat saaneet vaikutteita beta-testien palautteesta. (Vasarapäällikön ja Monster Hunter -tuottaja Ryozo Tsujimoton iloksi monet studiossa vierailleet käyttivät vasaraa).
(Kuvan luotto: Capcom)
Kun räiskin tarinatehtäviä läpi, suurmiekka teki lyhyesti töitä pienempien, vasara-ystävällisempien olentojen kanssa, etenkin uuden hämähäkkihirviön Lala Barinan, jonka balettimaiset liikkeet ja ruusuinen teemoitus ovat nopeasti saaneet sille paikan sydämessäni. Lala Barina oli hirviö, jota metsästin eniten – en materiaalien grindaamiseksi, vaan koska taistelujen hallitseminen ja metsästysaikojeni lyheneminen on minulle iso osa Monster Hunterista nauttimista. Tämä piikkinen otus liikkuu kuin mikään muu Monster Hunterissa, tassuttelee sinua obsidiaanikynsillä ja tekee piruetteja ampuakseen halvaannuttavien itiöiden laukauksia. Se on yhtä aikaa pelottava ja lumoava, ja se on välitön klassikko.