On aika puhua asiasta, jota Star Wars on vältellyt jo jonkin aikaa: alkuperäisen trilogian hahmojen uudelleenkaalaamisesta. Pitkään on vaadittu, että Luke Skywalkerin kaltaisia henkilöitä esitettäisiin uusilla näyttelijöillä (Sebastian Stan, kuka tahansa?), mutta yleisesti ottaen sarjan ei ole tarvinnut kohdata sitä kunnolla – ennen kuin nyt.
Leian nimimerkki Ahsoka-jaksossa 7 voi olla vähäinen, mutta se on repinyt auki haavan, joka on mädäntynyt jo jonkin aikaa. Carrie Fisherin ennenaikainen poismeno vuonna 2016 on saattanut antaa Lucasfilmille taukoa ikonisen näyttelijän suoranaisen korvaamisen suhteen, mutta tuo luova päätös vaatii nyt liikaa loogisia harppauksia ja haittaa johdonmukaisten tarinoiden kertomista.
Miksi Leia ei ilmestynyt puolustusneuvoston Ahsokaan? Toki C-3PO:n näkeminen on aina hienoa, mutta ainoa vaikutelma, jonka sain koko kohtauksesta, oli se, miten raskaasti Star Wars on alkanut kiertää hahmoja, jotka eivät ole oikean ikäisiä tai jotka eivät valitettavasti ole enää kanssamme. Se on elefantti huoneessa, joka tulee vain kasvamaan ja muuttumaan suuremmaksi ja äänekkäämmäksi lähivuosina.
Lucasfilm on syntiensä tähden yrittänyt kiertoteitä. Rogue One lähti CGI-reitille sekä Moff Tarkinin että Leian kohdalla, vaikka vahamaiset lopputulokset jättivät paljon toivomisen varaa.
Tekniikka on onneksi parantunut. Luke Skywalkerin esiintymiset The Mandalorianissa ja The Book of Boba Fettissä (Mark Hamillin ja näyttelijä Graham Hamiltonin kömpelö yhdistelmä, jossa on tehty ikääntymisen poisto) ovat olleet hienoja, mutta niistä on silti puuttunut jotain. Ne ovat puolittaisia toimenpiteitä, jotka vievät huomion pois siitä, mitä katselet ruudulla. On syy, miksi Christopher McQuarrien kaltaiset ohjaajat päättivät hylätä Mission: Impossible – Dead Reckoning -elokuvan takaumakohtauksen, jossa oli mukana vanhentunut Tom Cruise, koska se vei liikaa huomiota pois kohtauksesta.
(Kuvan luotto: Lucasfilm)
Vaihtelua kaipaavien harmiksi Star Warsissa on jo ratkaisu. Se etenee eteenpäin Donald Gloverin kanssa Landona, kun taas nuori Leia-näyttelijä Vivien Lyra Blair ruumiillisti vaivattomasti hahmon hengen Obi-Wan Kenobin roolissa, mikä todistaa, että pakkaa voi sekoittaa runsaasti ilman tekniikkaan turvautumista.
Jopa Ahsoka on osoittanut, että voi saada jonkun näyttämään ja kuulostamaan erilaiselta kuin mitä mielen silmä muistaa – tässä tapauksessa animaatioiden näyttelijäkaarti on korvattu runsain mitoin – menettämättä mitään arvokasta.
On täysin ymmärrettävää, että sarjan on vaikea ottaa kiinni kaikkein parhaita nimiä ja kasvoja, mutta rehellisesti sanottuna se on jo kauan myöhässä ja mahdollistaisi joitakin todella jännittäviä mahdollisuuksia.
Uusi sukupolvi olisi epäilemättä innoissaan nähdessään nämä hahmot vielä kerran ”parhaassa iässään”, mutta se antaa myös tuoreelle näyttelijälle mahdollisuuden antaa oman näkemyksensä rooliin samalla tavalla kuin joku tulee antamaan oman näkemyksensä Batmanille tai James Bondille. Näin hahmo, olipa kyseessä sitten Luke, Leia tai Han, mytologisoituu entisestään – sen sijaan, että heidät jätettäisiin sivuun tai tuotaisiin helvetillinen digitaalinen uusintaversio.
Näiden hahmojen uudelleenluominen on Star Warsin tarvitsema virkistys alkuperäisen trilogian ja sen jälkeiselle tarinankerronnan aikakaudelle: Kuvittele, että Luken historiaan kaivettaisiin todella syventyä ennen jatko-osia tai Hanin ja Leian lopulliseen eroon. Vaikka olisitkin kiinnostuneempi näkemään muita hahmoja muualla kuin Skywalker-saagassa – ja rehellisesti sanottuna ymmärrämme sen – siellä tuntuu olevan niin paljon käyttämätöntä potentiaalia.
Lando on alku, mutta toivottavasti nuo lapsen askeleet voivat muuttua varmaksi askeleeksi. Loppujen lopuksi viittaus Leiaan Ahsokassa todistaa, että Lucasfilmin ylempien tahojen on sitouduttava tekemään luova päätös – tai vaarana on, että Star Wars pysähtyy.
Jos haluat lisää kaukaisesta galaksista, tässä ovat kaikki tulevat Star Wars -elokuvat, joista sinun täytyy tietää.