Showbisneksessä on sanonta: älä työskentele lasten kanssa äläkä varsinkaan eläinten kanssa. Ohjaaja Josh Greenbaum on siis tehnyt Hollywoodin perisynnin Strays-komediassa, joka on R-ikärajan alittava komedia. Siinä laiminlyöty borderterrieri Reggie (Will Ferrellin äänenä) liittoutuu kilttien poikien ja tyttöjen kirjavan – ja söpön – joukkion kanssa kostaakseen omistajalleen Dougille (Will Forte).
Greenbaumille kaiken – sohvilla hyppimisestä kakkaamiseen käskystä – ei tarvinnut vain näyttää aidolta, vaan sen piti myös olla aitoa. Siksi Strays rekrytoi kameran eteen halukkaita koiranpentuja.
”Tein valinnan pyrkiä tekemään koko elokuva oikeilla koirilla sen sijaan, että olisin käyttänyt CGI:tä koko elokuvassa. Halusin sen tuntuvan mahdollisimman aidolta ja orgaaniselta”, Greenbaum kertoo Inside Total Film -podcastissa.
Ennen kuin ”näyttelijät” – Reggie, Bug (Jamie Foxx), Maggie (Isla Fisher) ja Hunter (Randall Park) – päästettiin irti hihnasta, Greenbaum kuitenkin palasi inspiraation saamiseksi elävien koiraelokuvien yllättävän syvään historiaan – ja erääseen sikaan kaupungissa.
”Kasvoin katsomalla Homeward Boundia ja [The Adventures of Milo and Otis], se oli tavallaan minun aikakauteni. Muistan, kun olin kotona sairaana ja yksi VHS-levyni oli Homeward Bound. Katson noista elokuvista, mitä tehtiin ja mitä voidaan tehdä.”
”Toinen suuri inspiraatio tekniikan kannalta oli Babe. Se on sinänsä hieno elokuva, mutta sen tekninen puoli oli uskomaton. Siinä ei ole liian antropomorfisia eläinsuorituksia, mikä oli minulle tärkeää.”
”Mutta tarinan ja tarinankerronnan kannalta ajattelin ja katsoin myös elokuvia kuten Stand By Me. Rakastan vanhaa elokuvaa nimeltä Breaking Away – siinä tarina kertoo neljästä ystävästä, jotka lähtevät matkalle ja kasvavat matkan varrella.”
Greenbaum jatkaa: ”Ajattelin sellaisia elokuvia kuin The 40-Year-Old Virgin, Ted ja Bridesmaids. Sellaisen elokuvan haluan kertoa, mutta sattumalta näyttelijäni ovat koiria – toisin kuin koiraelokuvan tekeminen, tämä on komedia. Näyttelijät, joita katselet, ovat vain nelinkontin.”
Eläinten valvonta
(Kuvan luotto: Universal)
Ohjaaja törmäsi useisiin perusteknisiin haasteisiin – mikä ei (yleensä) ole tilanne, kun vastapäätä seisoo neliöleukaisia, kaksimetrisiä näyttelijöitä.
”Kummallista kyllä, vaikeinta, minkä huomasin elokuvan lopussa, oli saada kaksi koiraa kävelemään vierekkäin perinteisessä kävelemisessä”, Greenbaum myöntää.
”Se on hyvin normaali työkalu ohjaajan arsenaalissa. Me blokkaamme kohtauksen ja haluan teidän kävelevän vierekkäin ja keskustelevan. Se on hyvin helppoa ihmisille. No, koirat eivät kävele vierekkäin. Jos toinen koira on toista isompi, ne eivät asetu riviin eivätkä katso toisiaan.”
Apuna Greenbaum työskenteli kuvaaja Tim Orrin kanssa saadakseen ”käsityksen siitä, miltä maailma näyttää kymmenen sentin korkeudella maasta”. Tämä yhdistettynä 16 koiran (neljä kutakin päähenkilöä kohti) koe-esiintymisprosessiin tekee Straysista ehkä yhden viime vuosien ainutlaatuisimmista ohjauskokemuksista.
”Koirien valinta oli prosessi”, Greenbaum kertoo. ”Katsoin todella, mitä hahmoja minun piti välittää. Koska tiesin käyttäväni oikeita koiria, halusin rotujen välittävän yleisen tunnelman tai hahmon heti ilman dialogia.”
Greenbaum lisää: ”Oli paljon antamista ja ottamista, kun valitsin koiran, jonka ulkonäöstä pidin, mutta tiesin myös, mikä koira voi antaa minulle todella hyvän suorituksen. Kolmella näistä neljästä pääkoirasta ei ollut mitään aiempaa koulutusta. Vain [australianpaimenkoira] Maggie oli Hollywood-koira. Kolme muuta eivät osanneet istua, pysyä tai yhtään käskyä, kun aloitimme elokuvan, mikä oli ajoittain hyvin pelottavaa.”
Kun otetaan huomioon koirien kokemattomuus Hollywoodin kirkkaissa valoissa, oli ehkä väistämätöntä, että osa elokuvatähdiksi muuttuneista koirista ei pelaisi palloa.
”Kunpa voisin sanoa, että ne kaikki olivat täydellisiä, mutta sanoisin, että diivapalkinto – ja kaikki kouluttajat tietävät tämän – menee Bennylle, joka esittää Jamie Foxxin koiraa Bugia”, Greenbaum sanoo.
”Sanon sen siksi, että sen pitäisi olla katukoira, joka on kova eikä välitä mistään, mutta se olikin kaikkein herkin. Kouluttajan piti aina pitää sitä otosten välissä sylissä, ja sillä oli aina villapaita päällä. Se paleltui pahasti… Jos pakkasta oli alle 70 astetta, meidän oli tuotava sisään pieni lämmitystyyny, koska se ei halunnut tassujaan märälle ruoholle.”
Greenbaum vitsailee: ”Mutta hänen suorituskykynsä on loistava. Joten mitä ikinä hän tarvitsee prosessiinsa.”
Koiranpäivät
(Kuvan luotto: Universal)
Kuten kaikissa hyvissä koiraelokuvissa – Marley ja minä -elokuvaa lukuun ottamatta, pahoittelut, että otin sen esille – Straysilla on ainakin ohjaajansa mielestä hyvänolon loppu.
Kuvausten päätyttyä Greenbaum vei kotiinsa kuvauksista parhaan muiston: yhden Reggieä esittäneistä borderterriereistä.
”Elokuvantekijänä katselee usein lavastusta ja miettii: ’Mitä haluat viedä kotiin? Tämän kyltin vai tämän lavastuksen osan?’ Toin kotiin suloisen koiranpennun vaimolleni ja tyttärilleni heidän ilokseen”, Greenbaum paljastaa. ”Nyt Will Ferrell juoksee olohuoneessani koko ajan.”
Kun tassut tassuttelevat valkokankaalla, on helppo unohtaa, että Strays on R-luokituksen alainen komedia – ja siinä on paljon purevuutta. Huolimatta useista luunmyötäisistä vitseistä, mukaan lukien silmiä hivelevä vankilakohtaus, jota emme uskalla spoilata täällä, Greenbaum otti mitä vain – varoituksella.
”Kaikki on mahdollista, kunhan vain yksi tavoite on: onko se hauskaa?” Greenbaum sanoo. ”Yksi R-luokituksen saaneen komedian tekemisen ansoista on yrittää olla törkeä. Se ei ole tavoitteeni. Tavoitteeni on yrittää olla hauska. Jos törkeys oikeilla tavoilla on hauskaa, silloin ei ole sääntöjä. Mutta niin törkeää kuin haluat.”
Vaikuttaa siis siltä, että R-ikärajaton komedia on hieman elpymässä. Bridesmaidsin ja The Hangoverin kaltaiset elokuvat lupasivat rivoille, irstaille ja karkeille komedioille kultaista aikakautta, mutta genre tuntuu jatkuvasti vaikealta myydä elokuvakatsojille. Game Night ja No Hard Feelings ovat viime vuosina osoittaneet, etteivät ne ole kuoleva laji, ja Strays pyrkii seuraamaan esimerkkiä.
”En tiedä tarkalleen, miksi. Joskus se muistuttaa heitä mausta, jonka he ovat unohtaneet”, Greenbaum sanoo R-luokituksen saaneiden komedioiden kasvaneesta suosiosta.
”Osittain se johtuu siitä, että me elokuvantekijät tuomme taas lisää elokuvia markkinoille. Universal – suurin R-luokiteltuja komedioita tekevä studio – tekee tämän elokuvan. He ovat tehneet useimmat suosikkini R-luokitelluista komedioista ja ne, jotka olivat todella suosittuja 5-10 vuotta sitten. Nyt he tuovat taas lisää elokuvia maailmalle, kuten tämän.”
Strays on Englannin elokuvateattereissa 17. elokuuta ja Yhdysvaltain elokuvateattereissa 18. elokuuta. Jos haluat lisätietoja vuoden 2023 elokuvista, katso elokuvien julkaisupäivien kalenteri.