Kun alamme keskustella hänen tuottoisasta urastaan ja uusimmasta elokuvastaan The Killer, Erik Messerschmidt myöntää olevansa yllättynyt siitä, että on täällä. Messerschmidt työskenteli useiden mainosten ja televisio-ohjelmien parissa, minkä jälkeen hän päätyi ohjaaja David Fincherin menestyselokuvan Gone Girl kuvausryhmään gafferiksi – niille, jotka eivät tiedä, se tarkoittaa karkeasti ottaen päävaloteknikkoa. Kaksikko ystävystyi, ja Fincher palkkasi hänet kuvaajaksi useisiin projekteihinsa, kuten rakastettuun tv-sarjaan Mindhunter ja elämäkerralliseen draamaan Mank, josta Messerschmidt voitti parhaan kuvauksen Oscar-palkinnon.
Siirtyminen gafferista Oscar-palkituksi kuvaajaksi näin lyhyessä ajassa on varsin vaikuttava urapolku, ja se on jotain, mitä Messerschmidt tunnustaa, ettei hän ollut tavoittelemassa, ja kertoo GamesRadar+:lle haastattelussamme: ”Se ei ollut lainkaan – se ei oikeastaan koskaan ollut tavoitteeni. Olin onnellinen gafferina, ja vaikka halusin olla kuvaaja, se tuntui kaukaiselta, enkä tavoitellut sitä. Mutta Gone Girl -elokuvassa en ollut koskaan aiemmin kokenut ohjaajaa, jolla oli tällaista taitoa, ja rakastuin siihen. Ajattelin vain, että ’Luoja, jos voisin jatkaa elokuvien tekemistä tämän henkilön kanssa, olisin niin innoissani’. Se huolenpito ja huomio, jonka David [Fincher] antaa kaikkeen, on tarttuvaa.”
Silmää yksityiskohdille
(Kuvan luotto: 20th Century Studios)
Kuten Messerschmidt mainitsee, Fincherillä on uskomaton silmä yksityiskohdille, mistä hän on tullut tunnetuksi vuosien varrella. Hän pyytää näyttelijöitään tekemään lukuisia otoksia täydellisyyden varmistamiseksi, ja rekvisiitta, kuten John Doen muistikirjat Se7enissä, valmistetaan pikkutarkasti käsityönä. Kuka voisi myöskään unohtaa, että mestarillista trilleriä Zodiac varten Fincher toi helikopterilla kaksi massiivista tammipuuta rikospaikan luomiseksi, kun hän huomasi, että alkuperäiset puut olivat kadonneet.
Messerschmidt myöntää, että Fincherin yksityiskohtainen lähestymistapa on vertaansa vailla, mutta hän pitää ohjaajan hieman pahamaineista mainetta kohtuuttomana: ”Hänen maineensa on, että hän on hyvin kontrolloiva ja yksityiskohtainen henkilö, ja mielestäni se on hirvittävän epäreilua. Hän on yhteistyökykyisin tuntemani henkilö ja hyvin kiinnostunut ympäröimään itsensä ihmisillä, jotka tuovat keskusteluun jotakin. Minusta aikani Davidin kanssa on ilahduttavin ammatillinen kokemukseni, joka minulla on koskaan ollut. Hän odottaa kaikkien työskentelevän korkealla tasolla, mutta se on nautinnollista, sillä lähden kuvauspaikalta tyytyväisenä siihen, että annoin kaikkeni.”
Hänen maineensa on, että hän on hyvin kontrolloiva ja yksityiskohtainen henkilö, ja mielestäni se on hirvittävän epäreilua.
Vaikka hän kuvailee Fincheriä ”yhteistyökykyiseksi”, Messerschmidt myöntää, että ohjaaja voi olla myös ”pelottava”, varsinkin kuvauspaikalla. Kymmenen vuotta kestäneen yhteistyön aikana kuvaajan on siis pitänyt oppia, että Fincher ei vain saa sanoa mielipiteensä, vaan siihen Fincher itse asiassa rohkaisee: ”Hän voi varmasti olla pelottava ihminen, ja sanoin itselleni alusta asti, että puhu, jos olet eri mieltä, mutta sinun on valittava hetkesi. Olen nyt mukavampi puhumaan mielipiteeni, mutta uskon myös, että kuvaajan tehtävä on mukautua siihen, mihin ohjaaja reagoi – yrität toteuttaa hänen näkemyksensä. Onneksi meillä on tarpeeksi yhteisiä tuntemuksia, mikä tekee sen helpoksi – kävelemme kuvauspaikalle, seisomme samassa paikassa, katsomme toisiamme ja nyökkäilemme. Sellaista ei tapahdu liian usein.”
Pidä kiinni suunnitelmasta
(Kuvan luotto: Netflix)
Messerschmidt joutui kuitenkin kyseenalaistamaan Fincherin saatuaan käsikirjoituksen heidän uusimpaan elokuvaansa The Killer, joka tulee elokuvateattereihin tällä viikolla ennen kuin se ilmestyy Netflixiin marraskuussa. Elokuva perustuu samannimiseen ranskalaiseen graafiseen romaanisarjaan, ja sen pääosassa Michael Fassbender näyttelee nimetöntä päähenkilöä, salamurhaajaa, joka kohtalokkaan läheltä piti -tilanteen jälkeen lähtee kansainväliseen ajojahtiin, jota hän jatkuvasti vakuuttaa itselleen, ettei se ole henkilökohtaista. Elokuva on varmasti ainutlaatuinen, sillä Fassbenderin esittämä palkkamurhaaja lausuu meille koko ajan sisäistä monologiaansa: ”Pysy suunnitelmassa, Ennakoi, älä improvisoi. Taistele vain sitä taistelua, josta sinulle maksetaan. Älä luota kehenkään.”
At first, the screenplay puzzled Messerschmidt, who rang the director immediately for a response: ”To be honest with you, I was confused. It’s so short and there’s so little dialogue. I had to call him as I needed help understanding what we were doing here. He sent me this film called Le SamouraÏ [the 1967 crime thriller from director Jean-Pierre Melville] to watch and told me this is a film about someone’s process, being an objective ghost in the room. This is someone who never allows anyone to be close to them, but suddenly you are there – what does that feel like? I think sometimes we are looking for the bigger picture, the themes, but with this film you can take it as being about all sorts and just go for it – capitalism, nihilism, humanity, etc. There’s room for all of that! But, for me, it was all about how you bring the audience to a place they are not used to being, close to this assassin.”
Menee tappamaan
(Kuvan luotto: Netflix)
Ei oikeastaan ole yllätys, että Fincher kannusti Messerschmidtiä katsomaan Le SamouraÏ:n, sillä kyseinen elokuva oli suuri inspiraatio kirjailija Alexis Nolentille, alias Matzille, joka kirjoitti sarjakuvan, josta The Killer on sovitettu. Valmistelujen aikana kuvaaja luki myös kyseisen graafisen romaanin, ja vaikka hän ei ymmärrä ranskaa lainkaan, se vaikutti suuresti hänen lähestymistapaansa elokuvaan. Itse asiassa hän oli yllättynyt elokuvan ja graafisten romaanien välisistä yhtäläisyyksistä ja myönsi, että sarjakuvien maailma oli hänelle uusi. Hän selittää: ”Luin sen ranskaksi, enkä puhu ranskaa. Mutta se oli mielenkiintoista, koska opin, että graafisissa romaaneissa ei välttämättä tarvita dialogia, ja meidän elokuvassamme on niin vähän dialogia. Historiallisesti katsoen en ole sarjakuvaihminen, en ole koskaan ollut kiinnostunut niistä, joten en tajunnut vasta silloin, miten samanlaisia ne ovat elokuvan rakenteen ja visuaalisen tarinankerronnan suhteen. Se sai minut ajattelemaan paljon sommittelua ja kehystämistä. Emme tehneet Sin Cityä, joten sen ei tarvinnut näyttää sarjakuvalta, mutta käytimme samanlaisia tekniikoita katsoessamme, mihin kamera sijoitetaan, miten lähelle ja niin edelleen”.
Historiallisesti en ole sarjakuvien ystävä, en ole koskaan ollut kiinnostunut niistä, joten tajusin vasta silloin, miten samanlaisia ne ovat kuin elokuva rakenteeltaan ja visuaaliselta kerronnaltaan.
Se vaikutti varmasti siihen, että The Killer on visuaalisesti erottuva, ja kuten Messerchmidt edellä toteaa, myös dialogin puuttuminen tekee siitä epätavallisen ja silmiinpistävän. Hän oli erityisen kiinnostunut tästä, sillä hän oli innoissaan siitä, että kameran olisi todella puhuttava, jopa tavallista enemmän. ”I was attracted to that, as we ended up having to tell so much with the camera – although. actually, with Michael Fassbender, he also says a lot with his face alone. He’s incredible. All of my initial conversations with David weren’t about style, but instead pace and scene structure, although that’s usually the case. We have a more nuts-and-bolts approach discussing how we are going to tell the story with the camera, then the style is born from that. We were always talking about point of view – when do we see what Fassbender’s killer sees and when do we watch him instead? How does that affect the interpretation of the scene? One of the beautiful things about cinema is that you can move the audience around the room, unlike with theater. I love that – suddenly you can go wide after being in someone’s head. With other filmmakers, you just follow the action but with Fincher, we don’t do that – there’s more of a focus on those decisions.”
TV vs. elokuva
(Kuvan luotto: Netflix)
Messerschmidtin onneksi hän on työskennellyt alan parhaiden ohjaajien kanssa Fincheristä legendaariseen Ridley Scottiin. Hän on tehnyt yhteistyötä scifi-sarjassa Raised by Wolves, ja nyt hän palaa Scottin kanssa yhteen tulevassa tv-sarjassa Sinking Spring, joka saa ensi-iltansa Apple TV Plus -kanavalla tulevaisuudessa. Despite there still being some snobbery within the industry towards television, Messerschmidt enjoys this work, telling us that he likes how it presents different challenges compared to making a feature film: ”They are different mediums, but I don’t believe one is worse or better than the other at this point. Some of the best work being done right now is in television – period. Maybe 15 years ago there was an argument for that, but not anymore. I don’t approach it differently, even though the authorship is often different. Like on Mindhunter, there were many directors associated with the project who all brought something. A TV series will therefore vary because of that in the way a film generally doesn’t, as it’s one vision – but that’s not bad at all, it’s just different. And from a storytelling standpoint, a series gives an enormous opportunity to tell something detailed and nuanced that you don’t have the time to tell in 110 minutes.”
Televisiossa tehdään tällä hetkellä parhaita töitä – piste. Ehkä 15 vuotta sitten tätä voitiin perustella, mutta ei enää.
Scottin ja Fincherin lisäksi Messerschmidt on hiljattain rastittanut listaltaan myös toisen suuren kirjailijan – Michael Mannin. Hän teki yhdessä legendaarisen Heat-ohjaajan kanssa tulevan Ferrari-elämäkertaelokuvan, jossa Adam Driver näyttelee autonvalmistajan perustajaa ja kuvaa hänen ammatillisia ja henkilökohtaisia kamppailujaan. Messerschmidtille se oli uskomaton kokemus, varsinkin kun Mann halusi tehdä kaiken mahdollisimman paljon oikeasti: ”Se oli uskomatonta! Teimme elokuvan oikeasti – Italiassa, ajoimme oikeilla autoilla oikeilla teillä. Michael on uskomattoman visuaalinen elokuvantekijä, ja hän tuo sen kaikkeen, etsien draamaa jokaisesta hetkestä. Hän on hyvin erilainen ohjaaja kuin David, mutta se oli poikkeuksellinen kokemus, jollaista ei saa kovin usein.” Kuka tietää? Vaikka Messerschmidt sanoo, että tämä on harvinainen kokemus, ehkä Mann soittaa hänelle innolla odotettua Heat-jatko-osaa varten. Pidämme peukkuja pystyssä!
The Killer ilmestyy valikoiduissa elokuvateattereissa 27. lokakuuta, ennen kuin se saapuu Netflixiin 10. marraskuuta. Ferrari puolestaan saapuu Yhdysvaltain teattereihin 25. joulukuuta ja Ison-Britannian elokuvateattereihin seuraavana päivänä, 26. joulukuuta.
Jos haluat lisää odotettavaa, tutustu listaan jännittävimmistä tulevista elokuvista vuonna 2023 ja sen jälkeen.